Baltic environment, food and health:
from habits to awareness.

Ruoka-aineiden sisältämät haitalliset aineet ja niiden mahdolliset ympäristövaikutukset

Ruokailutottumukset ja valinnat vaihtelevat iän, sukupuolen, asuinalueen sekä yksilön taloudellisen tilanteen mukaan. Vertailtaessa Suomen, Viron ja Latvian kansallisia ravitsemussuosituksia, havaitaan niissä enemmän samankaltaisuuksia kuin eroja. Maiden ravitsemussuosituksiin lukeutuu mm. rasvan, etenkin eläinrasvojen, ja lihatuotteiden kulutuksen rajoittaminen sekä kasvisten ja vihannesten osuuden lisääminen. Suositellut rasvojen, hiilihydraattien ja proteiinien osuudet ovat kaikissa maissa samanlaiset. Suosituksiin sisältyy myös eritysohjeet lapsille ja raskaana oleville naisille. Latviassa ja Suomessa on olemassa nuorille ja lisääntymisikäisille eritysruokavalio kalan kulutuksen suhteen. Yhteenvetona siis runsaasti kuitupitoisia kasviksia, kalaa, mereneläviä ja kasviöljyjä sekä vähärasvaisia maitotuotteita suosiva ja suolankäytöltään rajoitetun ruokavalion on havaittu alentavan riskiä sairastua ravintoperäisille kroonisille sairauksille.

 

Ruuan kulutus muodostaa merkittävän osan kotitalouksien ympäristökuormituksesta. Rehevöittävä vaikutus vaihtelee eri ruoka-aineiden välillä; lihatuotteista naudalla se on suurin, kolme kertaa suurempi kuin sianlihalla ja seitsemän kertaa suurempi kuin siipikarjalla. Maidon rehevöittävä vaikutus on suhteellisen pieni, mutta siitä huolimatta maidon ja naudanlihan arvot ovat osittain toisiinsa sidoksissa, sillä merkittävä osa naudanlihasta saadaan maitokarjasta. Kasvien rehevöittävä vaikutus vaihtelee niin ikään lajeittain; raaka-aineiden perusteella viljoilla se on suurin. Mallien perusteella rehevöitymistä voidaan vähentää 7 %, muuttamalla kulutustottumuksia suositusten suuntaan ja havaintojen perusteella, yksityinen ruuankulutus ei ole kaukana näistä. Merkittävä muutos, noin 7 % -yksikköä, saavutettiin vähentämällä proteiinipitoisia ruokia ja lisäämällä toisaalta puolestaan hiilihydraattipitoisia ruokia.

 

Ruoka voi sisältää myös useista lähteistä peräisin olevia haitallisia aineita. Kontaminantit voivat osittain olla peräisin ravinnon tuotannosta ja käsittelystä, mutta osittain myös ihmisperäisistä päästölähteistä ja edelleen niiden kertymisestä raaka-aineisiin. Pakkausmateriaalien kuten muovien ja tölkkien, sisältämistä liukoisista kemikaaleista on myös raportoitu. Jotkut ruoka-aineet voivat sisältää myös ns. luonnollisia haitta-aineita. Esim. vihreissä perunoissa ja tomaateissa muodostuu ns. glykoalkaloideja, kun taas erilaiset homeet voivat puolestaan tuottaa mm. viljatuotteissa, pähkinöissä haitallisia mykotoksiineita, jotka voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia niin ihmisille kuin kotieläimille.   

 

Tämän nettisivun tarkoituksena on esitellä muutamia eri ruoka-aineista mahdollisesti havaittuja kontaminantteja. Kyseiset aineet on valittu niiden yleisen esiintymisen, mahdollisten negatiivisten ympäristövaikutusten, biokertymispotentiaalin sekä ihmisiin ja kotieläimiin kohdistuvien mahdollisten haitallisten vaikutustensa vuoksi. Suomenkielisessä versiossa torjunta-aineita ei ole huomioitu. Tarkastelussa tulisi panna merkille se, että vaikka joitain haitallisia aineita ruoka-aineissa havaittaisiinkin, niin silti niiden pitoisuudet jäävät usein alle päivittäisten maksimi saantisuositusten.     

 

 

HUOM! Ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden perustana on kokonaisruokavalio, eivät yksittäiset ravintoaineet!

Ruoka-aineiden sisältämät haitalliset aineet ja niiden mahdolliset ympäristövaikutukset