Baltic environment, food and health:
from habits to awareness.

Laskurin tarkoitus

Laskurin tarkoituksena on yksinkertaisen esimerkin kautta esitellä, miten jokapäiväiset ruokaan liittyvät valinnat vaikuttavat siitä aiheutuvaan ilmastovaikutukseen (hiilijalanjälki), energian kulutukseen ja rehevöittävään vaikutukseen. Esimerkkinä on itse pyydetty ruokakala.

 

Laskurin rakenne

Laskuri sisältää kaikki virkistyskalastukseen ja kalan ruoaksi valmistamiseen liittyvät tärkeimmät elinkaarivaiheet:

  1. Kalastuspaikalle kulkeminen vaihtoehtoisilla menetelmillä (jalan, pyöräillen, henkilöautolla) ja matkustusetäisyyksillä
  2. Kalastaminen (rannalta tai moottoriveneestä)
  3. Kalajätteen käsittely (maahan hautaaminen tai kissalle syöttäminen)
  4. Kotiin palaaminen (vaihtoehtoiset menetelmät ja etäisyydet kuten kohdassa 1)
  5. Kalan säilytys kotona (kuinka monta päivää kalaa säilytetään jääkaapissa)
  6. Kalan kypsennys sähköliedellä ennen syömistä (kyllä/ei)

Lisäksi näihin läheisesti liittyvät prosessit on otettu huomioon, kuten sähkön tuotanto ja polttoaineiden tuotanto.

 

Tietolähteet

Eri vaiheisiin liittyvät päästö- ja energiankulutustiedot on kerätty aiemmista MTT:n ja SYKEn elinkaarihankkeista, sekä yleisitä tietokannoista (mm. Ecoinvent ja LIPASTO). Energiankulutustietojen lisäksi rehevöitymistä aiheuttavat typpi ja fosforipäästöt vesiin ja kasvihuonekaasujen N2O, CH4 ja CO2 päästöt ilmaan on huomioitu.

Matkaa kalastuspaikalle (yhteen suuntaan)?
 km
    Matkustustapa?
Kalansaalis?
 kg
Jos käytätte venettä,
kuinka monta litraa
polttoainetta kuluu?
Litraa
Hukkaan menevä osa?
 %
(Perkaamisesta ja
fileoinnista syntyvät,
jätteet)
Mitä jätteille tehdään?
Päiviä jääkaapissa?
Kypsennetäänkö
kala ennen
syömistä?
 
 
Laskurin tarkoitus